virtuaalihevonen      Kototalli a sim-game horse
Pääsivu Hevoset Toiminta Kuulumiset

Helon Hehkuma

Nuku huminaan metsien. Nuku tuoksuun ikuisen kesän.
02 / 01 / 2019

Nimi: Helon Hehkuma "Herkko" Painotuslaji: Yleisratsastus
Syntymäaika: 18.02.2017, 22v Väri & säkä: Rautias, 157 cm
Rekisterinumero: VH17-018-0347 Omistaja: Jani (VRL-10531)
Rotu & skp: Suomenhevonen, ori Kasvattaja: Kadotetut Suomenhevoset Suomi
Saavutukset: SLA-I (91,25 p.)
Hehkuma Hehkuma Hehkuma
© Narien vapaat, kiitos!

Jani kaipasi kovasti käyttöönsä monipuolista ratsusuomenhevosta, joka löytyi niinkin lähteltä kuin yhteistyökumppaniltamme Kadotetuista Suomenhevosista. Villahaan kasvattama Helmitinami-tamma astutettiin nuorella Hectorilla, jolla ei itsellään ollut vielä kisakokemusta, mutta nopeasti varttuneella orilla oli erittäin potentiaalisia hevosia lähisuvussaan ja sen sisarpuolet ovat näyttäneet taitojansa etenkin kouluratsastuksen saralla. Jani on aina arvostanut hevosessa pehmeitä liikkeitä, jotka ovat periytyneet vahvasti etenkin isän puolen suvussa, josta löytyy jopa vaativan tason kouluratsuja. Vahvasti koulupainotteisista sukujuuristaan huolimatta nuoresta mutta luonteeltaan sitäkin fiksummasta Herkosta pyritään koulimaan yleispätevä ratsu harrastekäyttöön, joskin itse saatan innostua jopa kilpasille uuden tulokkaan kanssa.

Hehkuma on luonteeltaan erittäin rauhallinen, pitkähermoinen sekä fiksu ori, jonka ruunaamista ei ole tarvinnut edes harkita. Se on hyvin sopeutuvainen, mistä kertoo jo sen erittäin nopea sopeutuminen meidän tallillemme. Kovat äänet tai arvaamatta eteen tulleet tilanteet eivät saa sitä kuin korkeintaan hämmennyksiin. Orin laumakäyttäytyminen on myös kohdillaan ja se onkin helppo tarhata isoonkin laumaan. Sen verran ulkoilun kanssa täytyy kuitenkin löytyä pelisilmää, ettei herkästi alistuvaa Herkko-parkaa laiteta tallin pahimpien öykkäreiden kanssa samaan tarhaan, jotta säyseällä raudikolla on mahdollisuus syödä ja olla rauhassa silloin kuin huvittaa.

Negatiiviset kokemukset Herkko unohtaa yhtä nopeasti kuin se on niihin törmännytkin, eli se esimerkiksi antaa helposti ratsastajan virheet anteeksi, eikä välttele maneesin nurkkaa, jossa se sattui viime kierroksella jotakin säpsähtämään. Vieraskoreana hevosena ori on usein kotitilalla alussa hieman laiska ja vaatii jonkin verran herättelyä sekä kevyitä toistoja ennen vaativimpia suorituksia, mutta uudet paikat se ottaa haltuun tyylillä. Nuorena myös ajolle opetettu Herkko on vahvimmillaan varmasti valjakkoajossa sekä kouluratsastuksessa, jossa se taitaa joitain vaativienkin tasojen liikkeitä. Miellyttämishaluinen ori on kohtalaisen herkkä ja vastaa apuihin viiveettä, mikä on etu mm. valjakkoajon tarkkuuskokeissa, jossa ketteryydestä ja nopeasta reagoinnista on selvää hyötyä.

Esteillä Herkko on yritteliäs, muttei kuitenkaan äärimmäisen osaava hyppääjä. Se hyppää 80 senttiin asti lähes idioottivarmasti, ratsastajan painostuksesta myös isommat esteet saattavat ylittyä jonkinlaisella tyylillä. Orin vahvuus on työskentely esteiden välillä, ei niinkään itse esteiden ylittäminen. Laukanvaihdot ja lähestymiset saa sen kanssa hoidettua huolellisesti hevosen muistaessa kuunnella nopeassakin tempossa ratsastajaansa. Maastossa Herkko hyppää samalla tasolla ja mentaliteetilla kuin rataesteilläkin, eikä se häiriköidy vaihtuvasta ympäristöstä tai sen tuomista aistiärsykkeistä.

Hoito-ohjeet:

» Riimu pois hevosen ollessa pihatossa
     » voidaan tarhata kenen tahansa kanssa
     » taluttaessa rauhallinen, kulkee nätisti vierellä

» Loimien käyttö tarpeen ja sään mukaan
     » tihkusateet eivät hevosta häiritse
     » kestää kovaakin pakkasta hyvin
     » tallilointa voidaan käyttää hevosen ollessa hikinen tai esim. sadeloimen alla

» Varusteet käyttötarkoituksen mukaisesti:
     » rennosti harrastellessa joko yleis- tai lännenvarusteet
     » isommilla esteillä otetaan käyttöön jännesuojat ja rintaremmi
     » kunnon koulutreeneissä lajinmukaiset varusteet
     » romaania suositeltavaa käyttää sekä yleis- että koulusatulan kanssa
     » ajettaessa pintelit jokaiseen jalkaan

» Sopii kaikkien käsiteltäväksi
     » sopiva hevonen sekä aloittelijoille että kokeneemmille hevosihmisille
     » ruokaillessaan voi olla normaalia sähäkämpi; annettava ruokarauha

» Herkkäihoinen:
     » käytetään hyönteissumutetta paarmoja, mäkäräisiä ja muita ötököitä vastaan
     » kesäisin pahimpaan paarma-aikaan ratsastaessa syytä käyttää korvahuppua

Varustekaappi:

» Yleisvarusteet
     » meksikolaissuitset, kolmipalanivel ja punotut nahkaohjat
     » yleissatula ja neliöhuopa
     » satulavyö joustoilla, jalustinhihnat ja jalustimet
» Kouluvarusteet
     » englantilaissuitset, kankikuolain pyöröommellut suitset
     » koulusatula ja -huopa
     » nahkainen kouluvyö, jalustinhihnat ja jalustimet
» Lännenvarusteet
     » turparemmittömät suitset, D-nivelkuolain ja nahkaohjat
     » allrounder-lännensatula, kaksi huopa ja vyö
» Valjakkovarusteet
     » valjakkosuitset silmälapuilla, postikankikuolain, ajo-ohjat
     » silavaljaat (sis. rintaremmi, silapatjat, potkuremmi)
» Joustinpintelit ja pintelipatjat
» Jännesuojat etujalkoihin
» Korvahuppu
» Lampaankarvaromaani
» Rintaremmi (sopii sekä yleis- että lännensatulaan)
» Naruriimu, pehmusteriimu ja kaksi narua
» Toppa-, sade- ja talliloimet

» Herkon pääväreinä toimivat sininen ja punainen
Herkon varusteet

Herkon varusteet on hankittu seuraavista virtuaalisista hevostarvikekaupoista:
Equestrian PRO, OddPixel, Kivimetsän varuste, Mestyn Varuste, Kreivittären Varusteliike & MWS Boutique

Sukutaulu

i. Fiktion Hector
sh, m, 160cm
ii. Turmeltajan Hassel
sh, vkk, 156cm
iii. Turmeltajan Hemuel
sh, vkk, 157cm
iie. Siro-Pinkaus
sh, vprt, 156cm
ie. Fiktion Elma
sh, klm, 164cm
iei. Ulapan Kalliorikko
sh, klm, 163cm
iee. Villahaan Elsa
sh, trt, 159cm
e. Villahaan Helmitinami
sh, rt, 153cm
ei. Villahaan Kippis
sh, vkk, 149cm
eii. Villahaan Kuu
sh, vkk, 149cm
eie. Mäkisuon Hilma
sh, rt, 159cm
ee. Fiktion Hely
sh, rt, 155cm
eei. Fiktion Husaari
sh, rt, 168cm
eee. Fiktion Valkia
sh, vprt, 153cm

» Jälkeläiset «

01. suomenhevosori Kadon Halogeeni, syntynyt 05.08.2018 tammasta Milkan Kiipeli

» Periyttäminen «

LUONTEENPIIRTEET
   ROHKEUS: ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ Taso 6: rohkea
   KUULIAISUUS: ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ Taso 6: kuuliainen
   TEMPERAMENTTI: ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ Taso 2: lauhkea
   HERKKYYS: ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ Taso 4: normaali
TAIDOT
   NOPEUS: ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ Taso 4: normaali
   KESTÄVYYS: ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ Taso 4: normaali
   HYPPYKAPASITEETTI: ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ Taso 4: normaali
   KETTERYYS: ★ ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ Taso 5: hieman normaalia parempi
   LIIKKEET: ★ ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ Taso 5: hieman normaalia parempi

© Arnikan periytymisjärjestelmä v. 1.0


Kilpailukalenteri

KRJ kouluratsastus (sijoituksia 18 kpl) / ko: Helppo A

31.12.2017 | Vindhani | Helppo A | 1/9
26.09.2017 | Hiprakka | Helppo A | 1/40
24.09.2017 | Hiprakka | Helppo A | 2/40
12.09.2017 | Hiprakka | Helppo A | 6/40
12.09.2017 | Vuorna | Helppo A | 2/30
10.09.2017 | Maanan Suomenhevoset | Helppo A | 1/30 (74,762 %)
29.08.2017 | Syrjän Ratsutalli | Helppo A | 5/30
27.08.2017 | Syrjän Ratsutalli | Helppo A | 2/30
25.08.2017 | Syrjän Ratsutalli | Helppo A | 4/30
24.08.2017 | Syrjän Ratsutalli | Helppo A | 5/30
12.06.2017 | Kärmeniemi | Helppo A | 2/45
10.06.2017 | Fiktio | Helppo A | 3/40
03.06.2017 | Fiktio | Helppo A | 5/40
02.06.2017 | Fiktio | Helppo A | 4/40
29.03.2017 | Viisikko | Helppo A | 3/30
23.03.2017 | Viisikko | Helppo A | 2/30
13.03.2017 | Latokartano | Helppo A | 5/30
10.03.2017 | Latokartano | Helppo A | 5/30

VVJ valjakkoajo (sijoituksia 44 kpl) / va: Vaativa yhdistetty

17.10.2017 | Härdelli | Vaativa yhdistetty pari | 2/19
16.10.2017 | Härdelli | Vaativa yhdistetty pari | 3/19
11.10.2017 | Härdelli | Vaativa yhdistetty pari | 3/19
08.10.2017 | Härdelli | Vaativa yhdistetty pari | 4/19
04.10.2017 | Härdelli | Vaativa yhdistetty pari | 2/19
01.10.2017 | Härdelli | Vaativa yhdistetty pari | 3/19
30.09.2017 | Koistila | Vaativa koulukoe yksilö | 5/30
26.09.2017 | Koistila | Vaativa tarkkuuskoe yksilö | 1/30
22.09.2017 | Koistila | Vaativa tarkkuuskoe yksilö | 3/30
15.09.2017 | Kototalli | Vaativa koulukoe yksilö | 4/30
14.09.2017 | Koistila | Vaativa tarkkuuskoe yksilö | 2/30
13.09.2017 | Kototalli | Vaativa koulukoe yksilö | 2/30
13.09.2017 | Koistila | Vaativa koulukoe yksilö | 3/30
12.09.2017 | Koistila | Vaativa tarkkuuskoe yksilö | 2/30
19.07.2017 | Wyat Shetlands | Vaativa yhdistetty yksilö | 3/32
30.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
29.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
29.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 1/30
28.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
28.06.2017 | Elfengård | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
27.06.2017 | Elfengård | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
25.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 1/30
20.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
18.06.2017 | Elfengård | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
18.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
17.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
17.06.2017 | Elfengård | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 4/30
16.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
15.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 4/30
13.06.2017 | Elfengård | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
12.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
10.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 1/30
09.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 4/30
09.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
08.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 4/30
08.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
07.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
06.06.2017 | Elfengård | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
06.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 2/30
05.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
04.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30
03.06.2017 | Pirunkorpi | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 5/30
02.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 1/30
01.06.2017 | Varjon Oriasema | Vaativa kestävyyskoe yksilö | 3/30

ERJ esteratsastus (sijoituksia 40 kpl) / re: 80 cm

13.05.2018 | Adina | 80 cm | 2/39
12.05.2018 | Adina | 80 cm | 3/39
12.05.2018 | Adina | 70 cm | 5/39
11.05.2018 | Adina | 80 cm | 5/39
16.03.2018 | Ratsutalli Lilja | 80 cm | 2/30
15.03.2018 | Ratsutalli Lilja | 80 cm | 5/30
12.03.2018 | Ratsutalli Lilja | 80 cm | 5/30
11.03.2018 | Ravenscroft | 80 cm | 3/19
11.03.2018 | Ravenscroft | 80 cm | 2/19
05.03.2018 | Ratsutalli Lilja | 80 cm | 5/30
01.03.2018 | Ratsutalli Lilja | 80 cm | 5/30
16.02.2018 | Ratsutalli Lilja | 80 cm | 4/30
20.12.2017 | Koistila | 80 cm | 1/50
17.12.2017 | Koistila | 80 cm | 1/50
16.12.2017 | Koistila | 80 cm | 2/50
15.12.2017 | Koistila | 80 cm | 1/50
03.12.2017 | Koistila | 80 cm | 6/50
02.12.2017 | Koistila | 80 cm | 7/50
09.11.2017 | Kototalli | 80 cm | 3/30
24.10.2017 | Juksula | 70 cm | 3/46
08.10.2017 | Team J&K | 60 cm | 5/38
25.09.2017 | Adina | 80 cm | 3/21
19.09.2017 | Priton Budyonnys | 70-80 cm | 3/29
17.09.2017 | Priton Budyonnys | 70-80 cm | 4/29
14.09.2017 | Tuulenpesän Kartano | 70-80 cm | 5/29
12.09.2017 | Tuulenpesän Kartano | 70-80 cm | 1/29
14.08.2017 | EC Amjad | 60 cm | 1/21
13.08.2017 | Prime Sporthorses | 80 cm | 4/30
13.08.2017 | EC Amjad | 60 cm | 1/21
11.08.2017 | EC Amjad | 60 cm | 1/21
10.05.2017 | Hervannan Oriasema | 80cm | 4/30
02.05.2017 | Hervannan Oriasema | 80cm | 5/30
30.03.2017 | Ventos | 40 cm | 3/18
28.03.2017 | Ventos | 40 cm | 3/18
26.03.2017 | Ventos | 40 cm | 4/18
25.03.2017 | Ventos | 40 cm | 1/18
21.03.2017 | Ventos | 40 cm | 2/18
11.03.2017 | Elm Ponies | 60 cm | 5/30
07.03.2017 | Elm Ponies | 60 cm | 1/30
06.03.2017 | Elm Ponies | 60 cm | 4/30

KERJ kenttäratsastus (sijoituksia 05 kpl) / ke: Harrasteluokka

10.02.2018 | Gealán | Aloittelijaluokka | 1/12
25.11.2017 | Team J&K | Aloittelijaluokka | 1/18
03.11.2017 | Team J&K | Aloittelijauokka | 2/24
14.10.2017 | Team J&K | Aloittelijaluokka | 1/18
03.04.2017 | Mörkövaara | Harrasteluokka | 3/11

MEJ maastoesteratsastus (sijoituksia 30 kpl) / me: 80 cm

03.12.2018 | Loitsula | 60 cm | 3/16
22.11.2018 | Prime Sporthorses | 80 cm | 1/18
21.11.2018 | Prime Sporthorses | 80 cm | 3/18
19.11.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 2/15
18.11.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 2/15
17.11.2018 | Prime Sporthorses | 80 cm | 3/18
01.10.2018 | Hunajakumpu | 50 cm | 3/16
22.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 3/15
21.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 1/15
17.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 3/15
16.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 2/16
11.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 2/16
10.09.2018 | Kototalli | 70 cm | 3/16
04.06.2018 | Kototalli | 80 cm | 1/9
03.06.2018 | Kototalli | 80 cm | 1/9
02.06.2018 | Kototalli | 80 cm | 1/9
21.04.2018 | Ponipallero | 80 cm | 2/13
13.04.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 3/9
12.04.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 1/9
11.04.2018 | Prime Sporthorses | 70 cm | 1/9
14.03.2018 | Ponipallero | 50 cm | 1/11
13.03.2018 | Ponipallero | 50 cm | 1/11
11.03.2018 | Ponipallero | 50 cm | 3/11
06.03.2018 | Ponipallero | 50 cm | 3/11
05.03.2018 | Ponipallero | 50 cm | 3/11
04.03.2018 | Prime Sporthorses | 50 cm | 2/10
03.03.2018 | Prime Sporthorses | 50 cm | 3/10
04.05.2017 | Koistila | 80 cm | 2/9
03.05.2017 | Koistila | 80 cm | 3/9
03.05.2017 | Thrillium | 40 cm | 2/9

WRJ lännenratsastus (sijoituksia 29 kpl)

17.08.2018 | Birch Bark Ranch | Western riding | 6/49
11.08.2018 | Birch Bark Ranch | Western riding | 6/49
09.08.2018 | Birch Bark Ranch | Western riding | 7/49
07.08.2018 | Birch Bark Ranch | Western riding | 5/49
29.06.2018 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 2/37
25.06.2018 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 1/37
16.06.2018 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 6/37
13.06.2018 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 5/37
25.05.2018 | Mustang | Halter showmanship | 5/66
08.04.2018 | Rósgarður | Western horsemanship | 4/24
29.03.2018 | Kontolan Ratsutalli | Western horsemanship | 2/15
26.03.2018 | Majorithy Arabians | Western pleasure | 1/32
24.12.2017 | Silkes | Western pleasure | 7/53
10.11.2017 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 2/21
04.11.2017 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 3/21
03.11.2017 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 2/21
01.11.2017 | Birch Bark Ranch | Western horsemanship | 3/21
07.10.2017 | Kototalli | Western pleasure | 4/21
06.10.2017 | Kototalli | Western pleasure | 4/21
29.09.2017 | Kototalli | Western pleasure | 2/21
30.05.2017 | Yorca Warmbloods | Western trail | 4/28
12.05.2017 | Yorca Warmbloods | Western trail | 3/28
27.04.2017 | Zurück | Western trail | 6/66
20.04.2017 | Zurück | Western trail | 8/66
17.04.2017 | Zurück | Western trail | 5/66
13.04.2017 | Zurück | Western trail | 5/66
12.04.2017 | Zurück | Western trail | 5/66
08.03.2017 | Riverrock Ranch | Western riding | 3/41
28.02.2017 | Riverrock Ranch | Western riding | 4/41

Cup-kilpailut

Päivämäärä Jaos Järjestäjä Luokka Tulos
31.07.2018 VVJ-cup Wyat Shetlands Vaativa yhdistetty yksilö 9/101
30.06.2018 VSR-cup Susiraja Vaativa yhdistetty yksilö 1/20
31.05.2018 WRJ-cup Riverrock Ranch Western horsemanship 3/39
31.05.2018 WRJ-cup Riverrock Ranch Western pleasure 4/35
15.05.2018 MEJ-cup Thrillium 70-80 cm 2/10
30.04.2018 VSR-cup Susiraja Vaativa yhdistetty yksilö 4/21
31.05.2018 KERJ-cup Mörkövaara Harrasteluokka 5/60
31.03.2018 VSR-cup Susiraja Aloittelijaluokka 6/37
31.03.2018 VSR-cup Susiraja Helppo A 7/126
31.03.2018 ERJ-cup Harmony Sporthorses 80 cm 9/105
28.02.2018 WRJ-cup Riverrock Ranch Western pleasure 2/25
28.02.2018 VSR-cup Susiraja Vaativa yhdistetty yksilö 3/9
28.02.2018 VSR-cup Susiraja Helppo A 10/127
31.10.2017 VSR-cup Susiraja Vaativa yhdistetty yksilö 3/10
30.10.2017 KERJ-cup KK Bailador Aloittelijaluokka 3/39

Päiväkirja ja valmennukset

2. tammikuuta 2019 »

Nuku huminaan metsien. Nuku tuoksuun ikuisen kesän. Tallin tukipilari ja valontuoja lähti tänään tutkimaan vehreämpiä laidunmaita yhdessä kullanhohtoisen Voiton kanssa. Ikä alkoi näkyä meidän liinakossamme ja siitä tahdottiin päästää irti arvokkaasti.


07. toukokuuta 2017 » Tie Tähtiin -finaalikoitos

Aika menee sitten hurjan nopeasti, sillä jo pari kuukautta sitten, mikä tuntuu näin jälkikäteen ajateltuna vain pieneltä, ohimenevältä hetkeltä, pyörimme Hallavan maneesissa, jossa silloin maaliskuisena päivänä aloiteltiin Tie Tähtiin -kilpailu avajaisvalmennuksella. Sen jälkeen kävimmekin vielä valmentautumassa Vaahterapolussa ennen Haapametsän tallilla järjestettävää ensimmäistä osakilpailua, jossa taiteilimme Herkon kanssa itsemme hienosti luokkamme voittoon. Ensimmäisen osakilpailun päätteeksi jatkoimme harjoittelua lähinnä kotioloissa muiden kiireiden vuoksi ja ikävä kyllä pieni lepsuilu kostautui, emmekä saaneet yhtä hyviä prosentteja suorituksestamme kuin aikaisemmin, mutta sijoituimme kuitenkin kolmanneksi ja nostimme kokonaispistemäärämme kolmeenkymmeneen.

Edessä siinsi siis vielä varsinainen finaali, jossa karsittaisiin jyvät akanoista ja palkittaisiin cupin parhaat ratsukot sekä tallit. Tänään tuo kauan odotettu ja jännitetty kilpailupäivä sitten koitti, mutta alkuvalmistelut olimme aloittaneet jo hyvissä ajoin. Rokotustodistukset sun muut tilpehöörit oli pakattu laukkuun jo viikon alussa ja edeltävänä iltana kisavarusteet saivat normaalin tapaan pikaisen puhdistuksen ja kiillot päälle. Normaalista poiketen päätin tällä kertaa jättää sykeröiden tekemisen pois ja ainoastaan letitin harjan sekä hännän pikaisesti leteille yön ajaksi, jotta jouhissa olisi aamulla pientä kiharaa. Herkko oli päättänyt alkaa irrottamaan talvikarvaansa, joten sain taiteilla karstan ja muiden apuvälineiden kanssa pitkään, jotta hevonen näytti riittävän siistiltä. Loppusilauksen ori saisi kilpailupaikalla, joten nakkasin sen päälle vain ohuen loimen, jottei se saisi liattuaan itseään kovin siivottomaksi.

Kilpailuaamu valkeni tyynenä ja mukavasti varsin aurinkoisena. Olin pakannut tarvittavat varusteet ja tavarat auton takapenkille edellisenä iltana ja tällä erää hommana oli ainoastaan saada itsensä lähtökuntoon riittävän ajoissa. Herkko tuntui edellisen illan puunausten perusteella tietävän, mitä tulevan piti, joten se odottelikin jo innoissaan pihaton portilla pujottaessani sen päähän sinivalkoisen naruriimun, johon naksautin kiinni samansävyisen narun. Irrotin tallipihalla sinikultaisen talliloimen soljet ja taiteilin sen varuilta auton takapenkille muiden varusteiden tavoin - eihän sitä tiedä, jos sille tulisi kilpailupaikalla tarve. Purin otsaharjaa lukuun ottamatta letit ja kävin juoksuttamassa pari päivää vapaalla ollutta oria tovin kentällä, ennen kuin lastasin sen kuljetuskoppiin ja hyppäsin itse kuskin paikalle ja lähdin ajelemaan Hallavaa kohden. Osasin suurin piirtein suunnistaa kohteeseen - olinhan käynyt siellä kerran tai pari aikaisemmin - mutta loppumatkalla piti turvautua puhelimen karttasovellukseen.

Sopiva paikka autolle ja kuljetusvaunulle löytyi varsin helposti, sillä olimme hyvissä ajoin liikkeellä; ensimmäinenkään luokka ei ollut ehtinyt vielä startata ja meidänkin lähtönumeromme kakkosluokassa oli vasta viimeisten joukossa. Ulkopuolisille hevosille oli varattu tarvittaessa vuokrakarsinat, joista olin yhden varannut käyttöömme. Talutin Hehkuman talliin sen hiljaisessa päädyssä olevaan karsinaan, joka oli siistitty vierailevaa tulijaa varten aina juomakuppeja myöten. Jätin orille seuraksi mukanani tuomani heinäverkon, jota se saisi aikansa kuluksi tyhjentää. Tyhjäsin autosta hevosen varusteet karsinan kupeessa oleviin telineihin ja kävin ohimennen ilmoittamassa saapuneeni paikan päälle, minkä aikana ensimmäisen luokan ratsukot alkoivat olla lähtövalmiina ja luokka pääsi alkamaan. Jäin hetkeksi seurailemaan ensimmäisten ratsukoiden suorituksia, mutta liukenin kuitenkin pian takaisin talliin Herkon luokse. Harjailin heiniä verkon rei'istä nyhtävästä orista nopeasti irtoliat pois pölyharjalla ja tarkistin jalkojen kunnon ennen hevosen varustamista.

Jätin Herkon otsaharjan kiinni siistille letille, jotteivät jouhet heiluisi näkökentän edessä. Talutin pojan ulos karsinasta ja suuntasimme lämmittelyalueelle, jossa oli jo osa meidän luokkamme osallistujista hakemassa alkulämpöjä päälle. Herkko liikkui virkeästi jopa vapailla ohjilla ja teimme sen kanssa muutamia siirtymisiä ja temponvaihteluita, joiden aikana se vastasi antamiini käskyihin sukkelasti ja halukkaasti. Oria oli tällä hetkellä oikein miellyttävä ratsastaa, joten en ylivalmistellut sitä tulevaa suoritustamme varten, vaan lähdin vielä köpöttelemään toviksi lähimaastoon, ennen kuin palasimme tallipihalle odottamaan lähtövuoroamme. Ennen suoritustamme pujotin lähtönumeromme vielä paikoilleen, purin pintelit jaloista ja kiskaisin päälleni omaan tyyliini liian fiinin kisatakin - tämän jälkeen täytyikin vain odottaa parin ratsukon verran omaa vuoroa, tehdä parhaansa ja lopuksi jännittää tuloksia.


09. huhtikuuta 2017 » Tie Tähtiin -cup ja viimeinen kouluosakilpailu

Herkko päästi pitkän ja syvän huokauksen hätistellessäni tämän liikkeelle ennen kukonlaulun aikaan. Olin tehnyt kisojen alkuvalmistelut jo edellisenä iltana, joten nyt talutin vielä puoliunessa olevan suomenhevosen kuljetusautoon, tarjosin sille matkaevääksi heinäverkon heinineen ja tarkastin vielä kaiken oleellisen olevan mukana. Hurruuttelin itsekin vielä unihiekat puoliksi silmissäni kohti Vaahterapolkua, johon saavuimme hyvissä ajoin valmistautumaan omaa kilpailuvuoroamme varten. Ikuisuudelta tuntuneen automatkan jälkeen käänsin vihdoin auton ohjauspyörän Vaahterapolun pihatielle, josta näkyi jo tallipiha ja siellä käyvä vilinä. Taiteiltuani auton sopivasti parkkiin kävin vilkaisemassa Herkon kunnon matkan jäljiltä, ennen kuin kävin ilmoittamassa meidät saapuneiksi.

Herkko oli saanut majailla viime yön pihatossa ohut loimi yllänsä, joten näin kisapaikalla pääsin vähällä ja harjasin karvan muutamalla pitkällä vedolla edustuskuntoon. Jouhet setvin käsin ja sumuttelin niihin spraytä, joka antoi karvoihin vielä ekstrakiiltoa. Letitin orin harjan vielä pienille leteille ja taiteilin sykeröille, minkä myötä uneliaasta liinakostani alkoi kuoriutua ainakin ulkonäöllisesti kouluhevosta etäisesti muistuttava otus. Herkko torkkui päätään alhaalla roikuttaen ja välillä takasiaan lepuuttaen, eikä häiriintynyt yhtään hyöriessäni sen ympärillä tulevan kilpailutilanteen jo hieman kutkuttaessa mahanpohjassani. Ensimmäinen osakilpailu oli mennyt meidän osalta paremmin kuin hyvin, joten yritämme pitää samaa tasoa yllä ja tehdä parhaamme.

Nostaessani varusteet esille havahtui Herkkokin tähän päivään ja noukki kuolaimet suuhunsa niitä tovin aikaa makustellen ja sopivaan kohtaan asetellen. Kiinnitin suitsien soljet huolellisesti ja satulavyönkin kireyden tarkastin pariin otteeseen, ennen kuin lähdimme verryttelyalueelle. Ensimmäinen luokka oli jo hyvässä vauhdissa ja vastaan tulevien ratsukoiden kasvoilta paistoi joko suunnaton onnistumisen tunne tai sanoinkuvaamaton pettymys omaa suoritustaan kohtaan. Verryttelyalueella Herkko liikkui hieman vaisusti, vaikka se kuuntelikin apujani ja vastasi niihin ilman viivettä. Tietynlainen energisyys kuitenkin puuttui, mutta orin tuntien tiesin sen aina virkoavan hieman hitaasti, joten päätin suorittaa viime hetken lämmittelyt maastossa, jossa hevoseen saa usein eloa. Tällaisella menolla ei nimittäin tulla kärkipaikoista taistelemaan.


23. maaliskuuta 2017 » Esterataharjoitukset Stall Sjöholmassa

Maaliskuun toiseksi viimeinen torstai oli taas tapahtumia täynnä ja heti aamusta auton nokka suuntasi Stall Sjöholmaa kohden, sillä siellä järjestettäisiin esterataharjoitukset nuorille hevosille, kisakuntoaan viimeisteleville ratsukoille tai muuten vain halukkaille ratsastajille ratsuineen. Tallin omia hevosia matkaan lähti neljä kappaletta, joiden lisäksi kuljetusautoon talutettiin Pierren omistama Iivo-ori. Pierre lähti myös itse ratsuttamaan kokenutta kisakonkaria, Rendezvous-tammaa, joka on kuitenkin pitänyt pitkään kisataukoa ja tarvitsee taitojen herättelyä aluksi matalemmilta estekorkeuksilta ennen paluun yrittämistä aina kansainvälisiin luokkiin asti.

Sjöholman pihaan saavuimme tottuneesti hyvissä ajoin, sillä liika kiire saa ainakin itseni käymään aina turhilla kierroksilla. Minun ja Pierren lisäksi hoitajiksi ja ratsastajiksi matkaan oli meidän porukasta lähteneet Janne, Jani ja Veikka, joista kaksi viimeistä ratsastaisi omilla hevosillaa. Kunnon kisoista kumpikaan ei ole koskaan ollut järin innostunut, mutta koska nyt kyseessä oli pelkät rataharjoitukset, suostuivat molemmat ratsuttamaan hevosensa. Meidän hevosistamme ensimmäisenä kykyjään pääsivät näyttämään Hiputti ja Hehkuma luokassa kolme, jossa estekorkeus vaihtelisi 60 ja 70 senttimetrin välillä. Jani kipusi paremmin kouluradoilla pärjäävän Herkon selkään ja minä puolestaan säädin Hipun satulan jalustimet omiin jalkoihini sopiviksi.

Esteiden korkeudet eivät päätä huimanneet ja Hippu viiletti radan alusta loppuun hetkessä. Radalla kuluvaa aikaa ei mitattu, vaan nyt harjoituksissa keskityttiin virhepisteisiin. Jani ja Herkko ottivat tehtävänsä meitä rauhallisemmin, sillä ori alkaa herkästi ylisuorittamaan esteiden parissa vauhdin kasvaessa. Molemmat saimme kuitenkin nollaradat ja hevosille hyvää kokemusta tulevaisuutta varten. Neljänessä luokassa esteiden korkeus olisi jo 80 senttimetrin kohdilla ja tällä kertaa radalle suuntaisivat Veikka kera Harmon sekä minä Hervottoman kanssa. Janne oli varustanut voikon orin minulle valmiiksi, joten minun ei tarvinnut kuin ratsastaa Hipun kanssa takaisin hoitopaikalle ja tehdä sulava vaihto ennen uutta rataa. Veikka oli varustanut hieman vedottoman Harmon itselleen valmiiksi ja kohta olikin jo tämän ratsukon vuoro kokeilla taitojaan.

Veikka verrytteli ruunaansa parhaansa mukaan, mutta vielä radalle siirryttyään hevonen tuntui olevan pihalla aivan kuin talvihorroksesta heränneenä. Kankeasti ja laiskasti matkaa tekevä ratsukko ottikin heti alkuun pari puomin pudotusta, mutta hitaasti syttyvä Harmo veti loppuradan kuitenkin oikein reippaasti. Vastapainona vedimme Voiton kanssa nollan virhepisteen radan ja yleensä hieman ylienerginen ori tuntui nyt toimivan lähes ajatuksen voimalla. Jimi saisi kyllä kuulla kehuja hevosestaan päivän päätteeksi! Veikka ja Harmokaan eivät aivan pohjasuorituksia tehneet, sillä pari ratsukkoa hylättiin ja yksi sai enemmän virhepisteitä kuin he.

Viimeisessä luokassa hypättiin 90 sentin esteitä ja meiltä tähän oli ilmoitettu puoliveriset Iivo ja Ronja, jotka molemmat ovat Pierren omistuksessa, mutta joista jälkimmäistä hän itse ratsastaa. Iivon ohjaus jäi minun vastuulleni ja tämä suoritus jännitti eniten vatsani pohjassa, sillä kotioloissa ori on ollut hieman itsepäinen ja yrittänyt kovasti hangoitella ratsastajaa vastaan, joten tämän päivän suoritus voisi olla täysi katastrofi. Pierre uskoi puolestaan Ronjan suoriutuvan hyvin, sillä pitkään kisatauolla oleva konkari tarvitsisi vain hieman herättelyä ja positiivisia kokemuksia alemmilta tasoilta. Rendezvous liitelikin alle metrin esteet kepeästi ja Pierre ohjasi puoliveritammaa tottunein ottein. Iivo kävi puolestaan kierroksilla ohjatessani sen radalle, jonka vedimme melko vauhdikkaasti. Jos ori olisi kuunnellut hieman paremmin ja nopeutta olisi saatu hieman pois, olisi suoritus ollut melkeenpä täydellinen!

Säästyimme kuitenkin myös Iivon kanssa virhepisteiltä ja hyvä niin, olihan orin omistajatar seuraamassa silmä kovana maneesin katsomosta suoritustamme, sillä hän toivoi kovasti toivottavasti-tulevan-estelupauksensa kehittyvän ja saavan hyvää harjoitusta, mitä tämä päivä Sjöholmassa on kyllä ollut. Orin kanssa on välillä otettu hurjastikin takapakkia, joten loistin kuin naantalin aurinko nollaradan jäljiltä, eikä hymy hyytynyt ikuisuudelta tuntuneen kotimatkankaan aikana.


19. maaliskuuta 2017 » Ensimmäinen osakilpailu Tie Tähtiin -cupissa

Sunnuntaiaamu ja viisiosaisen kilpailukoitoksen ensimmäiset kisat häämöttivät lähempänä kuin koskaan ja enää tarvitsi pakata hevonen kuljetusautoon ja lähteä Haapametsän tilalle näyttämään taitomme. Herkon pyöröommellut suitset ja koulupenkki ovat saaneet eilen uutta ilmettä puunattuani varusteet kisoja varten uuteen uskoon ja myös kouluvyöstä, jalustimista sekä jalustinhihnoista pyyhittiin roiskuneet ravat pois. Kisapäivää edeltävänä iltana myös Herkko oli saanut pikapuunauksen ja sai yön ajaksi niskaansa ohuen talliloimen, jottei puhdas turkki likaantuisi.

Helpon taitotason luokka oli jo hyvässä vauhdissa kurvatessamme uudenkarhean hevostilan pihaan. Ennen kuin ehdimme kunnolla edes parkkeerata autoamme, tultiin tallihenkilökunnon toimesta meitä jo viittomaan talliin, josta meille oli varattu karsinapaikka muiden vierailevien ratsukoiden tapaan. Saimme Herkon kanssa karsinan rauhallisesta nurkkauksesta, jossa ehtisin antaa hevoselle vielä viime hetken loppusilaukset ennen oman luokkamme alkamista. Harjan taiteilin pienille sykeröille ja kiinnitin harjan väriin sointuvilla kuminauhoilla. Hännän setvin vielä pikaisesti auki sormillani ennen hevosen varustamista. Koska luokkamme oli helppo B -tasoinen, olimme jättäneet kankikuolaimet kotiin ja korvanneet ne kolmipalanivelellä, mutta muutoin varusteina käytettiin tuttuja ja turvallisia välineitä. Huovan ja satulan väliin asettelin lisäksi pehmusteen, joka tasaa hyvin hevosen selkään tulevaa painetta.

Itse kisat pidettäisiin maneesissa, joten suuntasimme sen vieressä olevalle kentälle verryttelemään, jossa pyrin saada orin liikkumaan rennosti mutta samalla halukkaasti eteenpäin. Herkko on onneksi varsin miellyttämishaluinen hevonen, joten sen kanssa ei hirveästi itse tarvinnut vaivaa nähdä, jotta meno näyttäisi hyvältä. Verryttelyjen jälkeen minulla olikin hyvä tuntuma hevoseen ja lähdimme tekemään suoritustamme varsin hyvillä mielin. Radalla ori lähes liiteli pehmein askelin ja oli koko ajan korvat hörössä tekemässä mitä siltä pyydettiin. Lopputervehdyksen jälkeen ori saikin roppakaupalla rapsutuksia ja myöhemmin olisi luvassa vielä pari ylimääräistä herkkupalaa hyvän työn vuoksi.

Hyvän suorituksen myötä tuli myös menestystä ja Herkon suitsiin kiinnitettiin sinivalkoinen ruusuke! Toki olimme osallistuneet kisoja ennen muutamaan valmistavaan kouluvalmennukseen, joten olimme saaneet jo etukäteen muutamia lisäpisteitä, joita toki myös muut olivat kerryttäneet. Päivän kilpailun jälkeen Tie Tähtiin -kilpailujen yhteispistemäärämme on jo 20 pistettä ja samalla johdamme oman luokkamme rankingia. Seuraavaksi täytyy valmistautua hyvin ja hartaasti 9. huhtikuuta Vaahterapolussa järjestettäviin koulukilpailuihin, joissa odotamme syntyvän kovaa kilpailua päivän kärkipaikasta.


11. maaliskuuta 2017 » Valmentautumista tulevaa varten

Tämän viikon maanantaina olimme käyneet valmentautumassa Hallavassa ja näin lauantain kunniaksi pakkasin Herkon varusteineen uudestaan kuljetusautoon ja suuntasin auton nokan kohti Vaahterapolkua, jossa saisimme vielä lisävarmistusta tekemiseemme ennen ensimmäistä osakilpailua, joka pidettäisiin seuraavalla viikolla Haapametsässä. Molempia matkaajia taisi hieman väsyttää nämä aikaiset heräämiset, mutta valmennuksen alkamisaika oli lyöty kymmeneksi, joten siihen mennessä piti olla paikan päällä ja hevonen valmiina.

Tällä kertaa meinasi tulla hieman hoppu ja alkuvalmisteluihin jäi vain tovi aikaa. Hevonen oli saanut kuitenkin ennen kuljetusautoon astumista pikapuunauksen, joten riitti, että hieman pyörittelin pölyharjalla karvan pintaa ja tarkistin kavioiden kunnon ennen varusteiden laittoa. Pojat olivat eilen illalla antaneet hevosten varusteille uuden elämän niitä puhdistamalla ja puunaamalla, joten ainakin Herkko saisi tahrattomat kamat niskaansa. Asettelin neliöhuovan ja lampaankarvapehmusteen orin tuuhealla talvikarvalla varustettuun selkään ja nakkasin mustan satulan heti perään. Kiinnitin vyön löysästi kiinni ja nappasin kätösiini satulan väriin mätsäävät suitset, jotka sujahtivat yhteistyöhaluisen hevosen päähän hetkessä. Kuolaimetkin Herkko noukki omatoimisesti suuhunsa kädestäni asetellen ne itselleen mieleiseen kohtaan kielellään. Kun viimeisetkin soljet oli kiinnitetty ja ratsastajakin oli ratsastuskunnossa, suuntasimme muiden ratsukoiden tavoin maneesiin, josta edellisen ryhmän ratsukot poistuivat samalla ovenavauksella.

Näin toisella valmennuskerralla itsellä ei ollut päällä ihan samanalaista jännitystä, mutta jälleen uusi valmentaja teki toki tehtävänsä ja yritin suoriutua annetuista tehtävistä hyvin ja vähin äänin. Valmentaja antoi kyllä hanakasti kommenttia kaikesta korjattavasta, mutta välillä suusta sateli myös kannustavia kommentteja, jotka kyllä ainakin allekirjoittaneen kohdalla nostattivat mielialaa, kun homma tuntui toimivan varsin jouhevasti. Tuudittauduin ehkä liian helposti hyvän olon tunteeseen ja tipahdinkin nopeasti alas pilvilinnoistani; laukkatyöskentelyn yhteydessä hevoset säpsähtivät jotain ulkoa kuulunutta ääntä ja rojahdin Herkon kaulalle sen tehtyä yhtäkkiä kunnon sivuloikan. Rohkealuontoinen Hehkuma asettui kuitenkin sen yhden loikan jälkeen niille sijoilleen kuin odottaen, että saisin kerättyäni itseni takaisin satulaan.

Loppuajan olinkin valmistautunut kaikkeen, mutta uusilta yllätyksiltä vältyttiin ja homma saatiin pakettiin varsin kiitettävin arvosanoin. Parit hyvät kehitysehdotukset saimme mukaamme ja niitä ehtisin makustella hyvin kotimatkalla, johon pääsisimme vasta hoidettuani Herkon matkakuntoon ja pakattuani kaikki tavaramme takaisin autoon. Harjauksesta selviydyimme ripein ottein ja autoon Herkko talsi rivakoin ottein huomattuaan peräseinällä odottavan heinäverkon sisältöineen. Vielä luukku kiinni, varusteet ja välineet matkaan ja kohti kotikontuja.


6. maaliskuuta 2017 » Tie Tähtiin alkaa!

Tämän kuun puolivälin jälkeen olisi tarkoituksena suunnata Tie Tähtiin -cupin ensimmäiseen osakilpailuun, joten vain paria päivää vaille viisivuotiaan Herkon kanssa olemmekin aloittaneet alkuvalmistelut jo hyvissä ajoin. Kotitreenien ja liikkeiden kuntoon hiomisen lisäksi luvassa olisi myös vieraspaikkakunnilla järjestettäviä valmennuspäiviä, joista ensimmäinen pidettiin Hallavassa avajaisvalmennuksen muodossa, mihin lähdimmekin hyvissä ajoin treenisession alkaessa jo reilusti ennen puoltapäivää. Tallipihalla kävi jo kuhina, vaikka valmennusten alkamisajat oli porrastettu ja ryhmäkoot pidettiin pieninä. Talutin kiiltäväkarvaisen Herkon ramppia pitkin alas ja utelias sielu otti heti yleiskatsauksen talliympäristöön ja sen asukkeihin. Parille ohi kulkevalle hevoselle piti toki ystävällisesti hörähtää ennen kuin asetuimme aloilleen ja valmistauduimme sekä fyysisesti että henkisesti tulevaan koitokseen.

Nappailin Herkon harjaämpäristä harjan toisensa jälkeen ja lopulta liinaharja alkoi näyttää varsin edustuskelpoiselta hevoselta, vaikka sen turpakarvat sojottivatkin valtoimenaan ja talvikarva oli päässyt kasvamaan uskomattomiin mittoihin. Sivusilmällä pistin harjauksen lomassa muistiin ohi kulkevia kanssakilpailijoita, joista ensimmäisenä silmään pisti tummanpuhuva puoliverinen ratsastajineen. Hevosella oli ainakin taluttaessa lennokkaat liikkeet ja ryhdikäs olemus, joten hieman kauhistutti, miten meillä kävisi oman suomalaiseni kanssa.

Yleisilmeestä suoriutuminen ei ainakaan jäisi kiinni, sillä Hehkuman karva kiilteli puhtauttaan, jouhet oli suittu kuntoon ja ne liihottivat kauniisti vapaana ja varusteetkin oli puunattu viime iltana ennen autoon pakkaamista. Ori työskenteli nöyrästi allani ja nuoreksi hevoseksi se käyttäytyi erittäin oppineen oloisesti heti alusta lähtien. Itseäni tosin hieman kuumotti vieraan valmentajan haukankatseen alle joutuminen, eivätkä katsomossa kyyhöttävät silmäparitkaan auttaneet asiaa, mutta onneksi Herkko imi vain millin omaa hermostuneisuuttani itseensä. Annoimmekin homman rullata omalla painollaan ja päästyämme flow'hun valmennus oli ohi hujauksessa keskityttyämme tehtäviin täysillä ja antaessamme kaikkemme. Herkko sai osakseen useita kehuja hyvästä työstä ja oikeastaan ainoa enemmän vaivaa vaativa tehtävä oli siirtyminen käyntiin suoraan laukasta.

Kun lupa saatiin käänsin orin kaartoon, hyppäsin alas satulasta ja annoin vielä liinakolle parit taputukset kaulalle nostaessani jalustimia ja höllentäessäni vyötä. Valmennuksen ohjaaja kävi vielä jokaisen ratsukon luona antamassa rakentavaa palautetta ja toivottamassa tsemppiä tuleviin koitoksiin. Näin fiksun hevosen kanssa riittäisi varmasti, että pitäisi oman päänsä kylmänä, jotta ratsun kanssa löytyisi yhteinen kieli. Seuraava ryhmä alkaisi heti omamme perään, joten lähdimme pois alta ja hoitamaan hevoset kukin tahollamme joko karsina- tai matkakuntoon. Ehdin vaihtaa samaan valmennusryhmään osallistuneiden kanssa Herkon hoidon kanssa muutamat sanat, mutta palattuani maneesiin ja istuuduttuani katsomoon keskityin vain seuraamaan valmentajaan ja harjoitteleviin ratsukoihin, jos saisin vielä joitakin lisäniksejä, joita voisin hyödyntää omassa ja Herkon työskentelyssä.


3. maaliskuuta 2017 » Ikää viisi vuotta ja kehitystä on tullut

Vuosi on alkanut erittäin vauhdikkaasti ja nyt eletään jo kolmatta kuukautta, vaikka aivan hetki sitten juhlimme vuoden vaihtumista talliporukan kera. Jimin ja Janin kohta viisivuotiaat suomenhevosratsut ovat kehittyneet myös hurjasti, ja etenkin Herkko on näyttänyt kyntensä koululiikkeiden saralla, kun taas Voitto on liidellyt itselleen ennätyskorkeiden esteiden ylitse ratsastajan kera. Irtohypytyksessä tämä voikko-ori on hypännyt kevyen oloisesti jopa 120 senttimetrin yksittäisiä esteitä ja ratsastajan kanssa puhtaita hyppyjä on saatu 80-90 senttisiltä esteiltä. Sekä Jani että Jimi olivat lähteneet lämminveristensä kanssa päivää paria sitten johonkin päin samoilemaan, joten Herkon ja Voiton liikutusvastuu jäi tällä kertaa minulle. Jooni intoutui omien ratsujensa lisäksi kapuamaan vielä päivän päätteeksi Voiton selkään, joten teimme yhdessä pienet estetreenit kentällä, jonka pohja oli pysynyt todella hyvänä läpi talven. Kasasimme yhdessä tuumin muutamat puomisarjat, kavaletit sekä pienet esteet pystyyn ja aloitimme tehokkailla alkuverryttelyillä.

Voittoa ei hirveästi tarvinnut pidätellä, vaan Jimin menohaluinen ori oli tulta ja tappuraa Joonin käsittelyssä. Pieni sähäkkyys oli kuulemma vain hyvästä, sillä kaikesta temperamenttisuudestaan huolimatta ori kuunteli kuitenkin ratsastajan apuja ainakin lähes koko ajan varsin hyvin ja liikkui puhtaasti eteenpäin. Herkon kanssa me aloitimme treenihetken hieman rauhallisemmin köpöttelemällä uralla ja välillä sen vieressäkin tehden samalla tempon- ja askellajien vaihteluita. Oma ratsuni ei yrittänyt kaasutella ja lisätä vauhtia, vaan kuunteli korvat hörössä käskyjäni ja oli kaikin tavoin oikein miellyttävä ratsu. Jani on aina toivonut hevosiltaan pehmeitä ja tasaisia liikkeitä, joten myös Hehkuman kyydissä oli mukava tehdä matkaa. Myös puomien ylitse se asteli pehmeästi ja kavaletitkin jäivät taakse sulavasti. Voiton hypyissä oli ripaus enemmän energisyyttä, mutta puhtaasti molemmat suoriutuivat myös pienistä esteistä. Naapuritilalle rymistelevää maitoautoa Hervoton jäi hetkeksi tiirailemaan, mutta keskittyi kuitenkin pian taas työntekoon.

Ratsastajillekin taisi tulla hieman lämpö pintaan reilu tunnin kaasuttelun jälkeen ja aloitimme loppuverryttelyt hieman eri tahtiin. Jooni otti Voiton kanssa vielä parit isommat esteet, joille ori tuli ratsastajan varmojen otteiden saattelemana tarkasti ja taidokkaasti. Hehkuman kanssa me otimme vielä pientä työskentelyä sileällä ja muutamia puomeja hyödyntäen, kunnes oli aika ottaa hevoset kaartoon, laskeutua satulasta ja taluttaa hyvää työtä tehneet ratsut talliin. Hoidimme kumpikin tahollamme hevoset pihattokuntoon harjaamalla, puhdistamalla kaviot sekä nakkaamalla talliloimet kumpaisenkin niskaan. Rasituksen ja hikoilun päätteeksi oli hyvä saada lämmintä päälle, ettei vilu pääse yllättämään pakkassäässä. Itse pysyisin illan kotosalla koirat ensin lenkitettyäni, joten kävisin jossain välissä ottamassa loimet tarvittaessa pois. Pihatotkin pysyvät plussan puolella, joten hevoset kyllä tarvittaessa hakeutuvat tuulensuojaan lämpimään tai ruokintakatokseen nauttimaan karkearehua.

Tallin ylläpidosta vastaa Jonna (VRL-10531, TYH-0002) ja apuvoimina häärivät pääasiassa Janne, Jere ja Joni.

Ulkoasu © M Layouts   |   Kuva © smerikal (lisenssi, kuvaa on muokattu)