Kadotetut Suomenhevoset

Hirttivaaran Oprakka

Oprakka

Virallinen nimi Hirttivaaran Oprakka Painotus Työhevosajo
Kutsumanimi Ora Koulutus Noviisi valjakko
Syntynyt & ikä 09.06.2016, ikä alhaalla Väri & säkä Punarautias, 159cm
Rekisterinumero VH15-018-1574 Omistaja Pierre (VRL-10531)
Rotu & skp Suomenhevonen, tamma Kasvattaja Hirttivaara Suomi

Saavutukset:


TYH metsäajon syysmestari 2016 (135+148+126=409p.)

Hirttivaaran Oprakka on jo ties mones hirttivaaralainen meidän tallissa, mutta tuttuun kasvattajaan luottaa kuin kallioon ja myös tällä kertaa sieltä saimme taattua laatua lisävahvistukseksi työhevospuolelle. Oprakka-tamma on jykevätekoinen, hieman vanhempiaan isommaksi hurahtanut punaraudikko, joka on luonteeltaan rauhallinen ja nöyrä hevonen. Sitä on helppo hoitaa eikä se pistä pahakseen kokemattomienkaan ihmisten käsittelyä, vaan pyrkii aina käyttäytymään tilanteen mukaan ja sopeutumaan uusiin asioihin. Oran suvussa on myös paljon ravihevosia, mutta tamma itse ei ajokoulutuksen myötä osoittanut kauheasti kiinnostusta nopeatempoiseen juoksemiseen, joten aiemmin puolivakavissaan suunniteltu raviura päätettiin jättää ihan muille hevosille. Tamman kanssa käytiin kyllä kokeilemassa kilpailuvauhtisia harjoituksia - hiittejä - ihan raviradalla asti, mutta silloin se tuppasi koko ajan hidastamaan itse vauhtia sekä katselemaan maisemia, jolloin kiinnostus oli aivan muualla kuin ohjastajassa. Työhevosena Oprakka on kutenkin osoittanut olevansa puhdasta kultaa, ja tässä hieman hidastempoisemmassa lajissa se on tarkkaavainen ja kuuntelee jatkuvasti ohjastajaa ja vastaa apuihin vääjäämättä. Aluksi se saattaa tosin tuntua hieman uneliaalta ja kankealta ajettavalta, joka reagoi apuihin hieman viiveellä, mutta varsin nopeasti tamma saa lisää puhtia. Kotioloissa Ora on ollut parhaimmillaan työajon metsäajossa ja kynnössä, ja myös veto- ja käyntiharjoituksissa se on kehittynyt huimasti meillä asuessaan. Ajokoulutuksen lisäksi tamma on myös ratsukoulutettu, mutta Suomessa suositumman englantilaisen tyylin sijaan se on opetettu pääasiassa lännenratsuksi, vaikka taitaa se myös helppoja asioita kouluratsastuksesta, eikä hyppääminenkään täyttä hepreaa ole. Ratsastaessa tamma on opetettu kantamaan itsensä matalassa muodossa kaula pitkänä, joten sitä voi olla haastava koota esimerkiksi esteratsastuksessa tarvittavaan muotoon. Ora liikkuu rennosti taloudellisilla ja pehmeillä liikkeillä ja vastaa hyvin pohje- ja painoapuihin, joita voi tehostaa myös ohjia käyttämällä kaulaohjauksella, jossa hevonen väistää kaulaansa koskettavaa ohjaa.


Kuvagalleria

Oprakka

Kuva © Kuvaaja ei tahdo nimeään mainittavan, kiitos! (Klikkaa kuva suuremmaksi)


Sukutaulu

i. Rongoteus
sh, prt, 156cm
32,2aly | 4 290ve
ii. Agricolana
sh, tprt, 158cm, evm
iii. Naseva Poika
sh, trt, 161cm, evm
iie. Annikki
sh, prt, 154cm, evm
ie. Tasmaniina
sh, rt, 155cm, evm
iei. T. Tuholainen
sh, prt, 156cm, evm
iee. Ninni-Pinni
sh, rt, 152cm, evm
e. Urmakka
sh, vrt, 152cm
ei. Vipinä
sh, lkk, 153cm, evm
eii. Vihta
sh, rt, 153cm, evm
eie. Mahla
sh, lkk, 151cm, evm
ee. Metka
sh, lkk, 150cm, evm
eei. Läspeä
sh, rt, 154cm, evm
eee. Litenssi
sh, lkk, 151cm, evm

    LUONTEENPIIRTEET
       ROHKEUS: ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ Taso 6: rohkea
       KUULIAISUUS: ★ ★ ★ ★ ★ ★ ☆ Taso 6: kuuliainen
       TEMPERAMENTTI: ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ Taso 3: melko lauhkea
       HERKKYYS: ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ Taso 3: ei kovin herkkä
    TAIDOT
       NOPEUS: ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ Taso 4: normaali
       KESTÄVYYS: ★ ★ ★ ★ ★ ☆ ☆ Taso 5: hieman normaalia parempi
       HYPPYKAPASITEETTI: ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ ☆ Taso 2: normaalia heikompi
       KETTERYYS: ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ Taso 3: hieman normaalia heikompi
       LIIKKEET: ★ ★ ★ ☆ ☆ ☆ ☆ Taso 3: hieman normaalia heikompi

Jälkeläiset

Sukupuoli & nimi Syntynyt Isä Omistaja
o/t. Varsa 00.00.0000 Ori Omistaja

Kilpailukalenteri

TYH työhevoskisat (sijoituksia 07 kpl)

30.09.2016 | Kutsu | Veto | 7/21
30.09.2016 | Kutsu | Kyntö | 14/16
30.09.2016 | Kutsu | Parimetsäajo | 5/8
30.09.2016 | Kutsu | Metsäajo | 13/14
29.09.2016 | Kutsu | Veto | 12/21
29.09.2016 | Kutsu | Kyntö | 11/16
29.09.2016 | Kutsu | Parimetsäajo | 2/8
29.09.2016 | Kutsu | Metsäajo | 14/14
28.09.2016 | Kutsu | Veto | 10/21
28.09.2016 | Kutsu | Kyntö | 2/16
28.09.2016 | Kutsu | Parimetsäajo | 6/8
28.09.2016 | Kutsu | Metsäajo | 1/14
27.09.2016 | Kutsu | Veto | 6/21
27.09.2016 | Kutsu | Kyntö | 8/16
27.09.2016 | Kutsu | Parimetsäajo | 7/8
27.09.2016 | Kutsu | Metsäajo | 4/14
26.09.2016 | Kutsu | Veto | 2/21
26.09.2016 | Kutsu | Kyntö | 1/16
26.09.2016 | Kutsu | Parimetsäajo | 4/8
26.09.2016 | Kutsu | Metsäajo | 2/14
30.07.2016 | Kutsu | Veto | 10/27
30.07.2016 | Kutsu | Kyntö | 23/23
30.07.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 1/31
29.07.2016 | Kutsu | Veto | 19/27
29.07.2016 | Kutsu | Kyntö | 14/23
29.07.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 8/31
28.07.2016 | Kutsu | Veto | 16/27
28.07.2016 | Kutsu | Kyntö | 6/23
28.07.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 15/31
27.07.2016 | Kutsu | Veto | 25/27
27.07.2016 | Kutsu | Kyntö | 18/23
27.07.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 31/31
26.07.2016 | Kutsu | Veto | 10/27
26.07.2016 | Kutsu | Kyntö | 18/23
26.07.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 18/31

Villit työhevoskisat (sijoituksia 00 kpl)

30.06.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 1/14 (143p.)
29.06.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 9/14 (88p.)
28.06.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 8/14 (87p.)
27.06.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 4/14 (94p.)
26.06.2016 | Kutsu | Käyttöajo | 7/14 (79p.)

Päiväkirja ja valmennukset

06.12.2016 - Itsenäisyyspäivän kunniaksi päätimme sinä päivänä paikan päällä olevan talliporukan eli minun, Jannen, Jeren ja Jonin kanssa käydä maastossa nietosten ympäröivillä metsäteillä. Itse valjastin reen eteen troikan keskelle Hirttivaaran Oprakan sekä reunoilla nuoremmat tammat; vasemmalle Luotto-Osuman ja oikealle Hykson Helemin. Jere satuloi hevosekseen Utu-Valssin, Joni päätti ottaa ratsukseen Kettupihlajan ja Janne luotti puolestaan pienen mutta sitäkin veikeämmän Pikku-Roosan. Jeren ja Jonin avopuolisot eivät ole henkeen ja vereen hevosihmisiä, mutta he päättivät kuitenkin lähteä reen kyytiin nauttimaan mukavasta talvi-ilmasta. Yrittäisin suostutella heitä siirtymään jossain vaiheessa reen ohjaksiin, mutta ainkaan vielä kummallakaan ei ole riittänyt uskallusta kuin rauhalliseen ratsastukseen, joten kolmen hevosen vetämän reen ajo voi hyvinkin jäädä toiseen kertaan.

Sää oli selkeä ja aurinko paistoi taivaalta lämpötilan ollessa jotakin kymmenen ja viidentoista pakkasasteen välissä. Hevoset oli valjastettu ja satuloitu ja lähdimme tallipihalta leppoisasti käynnissä. Reen edessä kulkevat tammat olivat kuuliaisia, joskin reunoilla olevat nuorikot olivat hieman innokkaita ja yrittivät pari kertaa nostaa omatoimisesti ravin. Kolme ratsukkoa kulki omaan tahtiinsa ympärillämme, milloin perää pitäen tai edessä leikkisästi toisiaan vastaan kisaillen. Pikku-Roosalla ei Jannen kanssa ollut juurikaan saumoja muita vastaan hankilaukkakisassa, sillä reilusti itseään isommat hevoset harppoivat keveästi nietosten yli. Pihlaja ravaili lennokkain askelin kuunnellen ratsastajaansa erittäin tarkkaavaisesti - tamman miellyttämishaluinen luonne olikin yksi syy, miksi Joni on tykännyt sillä ratsastaa. Jere ja Utu-Valssi olivat jo kirmanneet peltojen välistä kulkevan tien päähän, jossa he meitä odottivat. Udun hengitys huurusi ja lavat kohoilivat laukkapätkän jäljiltä, mutta heti luvan saatuaan tamma oli taas innoissaan lähdössä liikkeelle.

Kuljimme ensin päätien loppuun ja käännyimme hieman pienemmille metsäteille, joita pääsi varsin kevyesti kulkemaan, sillä siellä kulkeneet traktorit olivat painaneet alustan melko tasaiseksi. Troikkani liikkui reippaasti Oprakan ravaten ja reunahevosten laukaten rennosti eteenpäin. Keskihevosena toimiva Oprakka osasi hommansa hyvin, sillä se oli saanut harjoitella itseään kokeneimpien työhevosten kanssa pari-, kolmi- ja nelivaljakkoajoa viime kesästä lähtien. Luotto-Osuma ja Helemi hieman hätäilivät, eivätkä aluksi malttaneet laukata vieressä kulkevan Oprakan päästellessä ravilla eteenpäin. Kun Jere sujahti Udun kanssa vierestämme ohi, lähtivät nuorikot leikkiin mukaan. Pienemmillä kinttupoluilla jouduimme lopulta kulkemaan kiltisti peräkanaa, ja jopa vauhdikkaalla tuulella ollut Utu rauhoittui kulkemaan reen tekemiä jälkiä pitkin. Perää pitävä Roosa jäi aina hieman jälkeen, joten Janne ravasi meidät aina kiinni. Yli puolentoista tunnin reissun päätteeksi hevoset asettuivat tyytyväisinä pihattoon, eikä kenelläkään ollut enää ylimääräistä virtaa.

28.10.2016 - Ensimmäiset Työhevosyhdistyksen alaiset mestaruuskilpailut on nyt taputeltu ja meidän edustusjoukkion kannalta vieläpä melko hyvin saavutuksin, kun kaksi mestaruustitteiä napsahti omille hevosilleni! Kolmen kilpailupäivän päätteeksi jokaisen päivän erilliset tulokset laskettiin yhteen ja muodostettiin varsinaisen mestaruusottelun lopulliset tulokset. Olosuhteet eivät olleet metsäajolle minään päivänä oikein ihanteelliset, sillä vetopohja oli hankala hevosten joutuessa kiskomaan puukuormaa liukkaan sammalikon ja puista varisseiden lehtien päällä. Oprakka kuitenkin viis veisasi kehnoista oloista, vaan nakutti heti ensimmäisenä päivänä jo 135 pisteen tuloksen. Kahdenneksikymmeneksi sijoittunut Comino Zoom olisi voinut antaa itsestään enemmän, aivan kuten shire-ori Ramykin. Kumpikaan ei tänään näyttänyt aivan parasta osaamistaan, vaan alisuoriutuivat roimasti. Koherentulle oli takana pitkä kisatauko, joten aluksi hieman epäilin ilmoittaisinko sitä ollenkaan koko kisoihin. Ilmoitus kuitenkin lähti vetämään, vaikka ensimmäisen päivän 36. sijan perusteella olisin voinut harkita asiaa kaksi kertaa. Vriendelijk, Gallien ja Radioactive vetivät kuitenkin vielä lyhyemmän korren sijoittuen 42-44. sijoille. Viimeisellä kolmikolla ei enää hirveästi huonommin voisi mennä, joten ei tämä varmaan voi muuksi kuin positiivisemmaksi mennä.

Toisena päivänä Oprakka rehki samanlaisella työhalulla kuin ensimmäisenäkin saaden 148 pistettä ja ensimmäisen sijan. Ensimmäisenä päivänä hieman moitteita saanut Koherenttu näpäytti tällä kertaa arvostelijoita 147 pisteellään ja toisella sijallaan, ja samanlaista työpanosta toivon näkeväni orilta myös seuraavana päivänä. Myös Radioactive sekä Vriendelijk-tamma selviytyivät tänään jo kahdenkymmenen parhaan joukkoon, kun Gallien jäi puolestaan taas melko hännille 56 pisteellään. Kolmantena päivänä percheron-orini kuitenkin petrasi liikkuessaan tasaisesti ja ohjastajaansa hyvin kuunnellen, mikä oikeutti lopulta kahdeksannen sijan. Alkupäivinä jo erittäin hyvin menestynyt Oprakka nappasi siitä seuraavan sijan, jonka jälkeen sijoittui useampi muun tallin hevonen. Radioactive, Comino sekä Vriendelijk jäivät kukin tahollaan sadan pisteen tuloksen kehnommalle puolelle, eikä Ramy-orinkaan työskentely vakuuttanut - oria tuntui kiinnostavan paikalle saapuneet tammat kuin työnteko. Toisena päivänä erittäin kovan tuloksen tehnyt Koherenttu piti jälleen kolmantena päivänä seuraa häntäpään valjakoille. Ori oli ilmeisesti jo tuudittautunut leppoisaan työskentelytahtiinsa, eikä useamman päivän työrupeama tuntunut sitä kiinnostavan.

Yhteistuloksissa ensimmäinen sija ja vuoden 2016 metsäajon syysmestaruustitteli meni lopulta meidän Oprakalle! Sitä onnean ja riemun määrää en voi edes sanoin kuvailla, niin törkeän tyytyväinen olen vielä varsin nuoreen suomenhevoseeni! Muilta hevosilta olisin toivonut hieman enemmän, vaikka kuudenneksitoistaksi sijoittunut Comino teki varsin tasaisia suorituksia, jotka eivät heitelleet Radioactiven, Gallienin, Koherentun sekä Vriendelijkin tavoin niin hurjasti päivästä riippuen. Ramyltä emme puolestaan onnistuneet näkemään yhtenäkään päivänä sellaista tunnelatausta työntekoa kohtaan, kuin mitä se esittelee normaaleina arki-iltoina. Oprakan menestys kuitenkin hälvensi tyytymättömyyttäni kokonaiskuvaa kohtaan.

16.07.2016 - Minileiri Metsälammen ratsutilalla, kutsu
Metsiksen minileirillä hevosten varustus oli täydessä vauhdissa, vaikka keskiyöhön oli enää alle pari tuntia aikaa. Monikaan hevonen ei ollut hirveän innoissaan yöllisestä ratsastusretkestä, mutta leiriläiset olivat sitäkin tohkeampana ja tekivät vielä viimeisiä säätöjä varusteisiin ennen kuin talutimme hevoset pihalle ja järjestäydyimme jonoon. Ora-tammani nyrpisteli hieman nenäänsä joutuessaan työntekoon juuri iltaeväänsä syötyään, mutta asettui nätisti jonon häntäpäähän ja kulki kiltisti Remi-ruunan vanavedessä. Sinten "Liikkeelle!" -huudon seurauksena hevosletka lähti valumaan hiljalleen pois tallipihasta ja maiskautin myös oman ratsuni liikkeelle.

Itsellä tulee enää harvoin käytyä yömyöhään maastoilemassa tai muutenkaan ratsastamassa, sillä pitkien tallipäivien päätteeksi jaksamusta ei kerta kaikkiaan ole kuin pakollisiin askareisiin. Luonnon helmassa on kuitenkin aivan erilainen tunnelma öiseen aikaan, kun auringonlasku kajastaa taivaanrannan takaa, ohut usvakerros leijailee peltojen päällä ja metsän hiljaisuus on lähes käsin kosketeltavaa. Kavioiden kopseen kuulikin varmasti kauas muuten niin hiljaisella isolla tiellä, josta suuntasimme pellolle ja valmistauduimme henkisesti pieneen laukkakisaan.

Pellon reunaan tullessamme Rosso-ruuna päätti ottaa varaslähdön ja ponkaisi tohkeissaan eteenpäin Sinin horjahtaessa ison ruunan kaulalle. Muut ratsukot lähtivät hieman eri tahtiin puoliverisen perään ja Sinikin sai korjattua asentonsa ja hoputti ratsunsa vauhdikkaampaan menoon. Oprakka ei oikein olisi viitsinyt pistää töppöstä toisensa eteen, mutta kun toiset hevoset olivat ennättäneet jo varsin kauas, kiristi myös oma hevoseni hieman tahtia, muttei kuitenkaan innostunut kilpasille toisten kanssa. Tammani laukkasikin lähinnä rentoa laukkaa kaula pitkänä ja olikin silmin nähden tyytyväinen hidastaessani sen jälleen käyntiin. Hevoset ainakin pääsääntöisesti pärskähtelivät tohkeissaan laukkaspurteista ja jäähdyttelimme niitä tovin kävellessämme autoteitä pitkin kohti Rantapolkua.

Pysähdyimme toviksi Metsälammelle juottamaan hevosia ja rohkeimmat kävivät myös hieman kahluuttamassa niitä. Oprakka innostui käveleskelemään rantavedessä ja roiskutti vettä tohkeissaan etujaloillaan. Vuonohevostamma Girada intoutui hevosjoukosta kuitenkin eniten ja kiskaisi päänsä voimakkaasti alaspäin ja samalla hieman eteenpäin loikaten tiputtaen ratsastajansa päistikkaa veteen. Aluksi hieman hölmistyneenä vedestä kömpivä Minkki otti asian huumorilla, vaikka läpimäristä vaatteista tippui vettä ja hän seisoi yhä lammessa veden yltäessä noin puoleen reiteen asti. Lämpötila oli kuitenkin reilusti plussan puolella, joten vaatteet kuivuisivat varmasti nopeasti. Ennen matkan jatkumista jouduimme vielä odottamaan Wiewiä, joka oli räpsinyt puhelimensa kameralla kuvia tasaiseen tahtiin pitkin maastoa. Akku alkoi kuitenkin vedellä viimeisiään, joten hän pisti puhelimensa taskuunsa ja lähdimme kiertämään lampea Harjunlenkkiä pitkin.

Sinte alkoi vetää maastoporukkaa lopulta tallille päin hiljaisen ja ehkä jopa hieman aavemaisen Pirunmetsän läpi kulkevaa Pirunpolkua pitkin. Ennen yömaastoa järjestetyllä pikniktyylisellä iltapalalla kukin oli saanut kertoa parhaat antinsa kummitustarinoiden saralta, joten tuoreessa muistissa olevat tarinat saivat joidenkin mielikuvituksen laukkaamaan. Pirunpolku päättyi isolle tielle, jota pitkin ravasimme vielä hetken ja kuljimme loppumatkan vapailla ohjilla tallille. Ora oli kulkenut oikeastaan koko matkan löysällä ohjalla hallitessaan kaulaohjauksen, joten se ei saanut loppukäynneistä ja ohjien löysäyksestä samanlaista mielihyvää kuin toiset hevoset. Tallille paluu oli kuitenkin tällä kertaa hieman laiskanoloiselle hevoselleni hyvä palkinto, ja pintapuolisen harjauksen jälkeen tamma asettuikin karsinaansa torkkumaan. Hevoset oli hoidettu hieman ennen yhtä ja pientä yöpalaa nautittuamme kömmimme kukin sänkyihimme ja ratsastuslenkin jälkeen ainakin itse olin aivan rättiväsynyt.

30.06.2016 - Vajaa viisivuotiaan tamman kanssa polkaistiin kisaura kunnolla käyntiin, kun osallistuimme kotitallilla järjestettyyn viiden päivän kisaryppääseen, jossa Ora pääsi kokeilemaan kykyjään käyttöajon parissa. Aiemmin cup-kilpailussa kisasimme tottelevaisuusluokassa, joka on nuorille hevosille tarkoitettu ohjasajoluokka. Käyttöajossa tamma sai peräänsä ihka oikeat kaksipyöräkärryt, ja tämän myös nuorille tai muuten vain kokemattomille hevosille tarkoitetun luokan tavoitteena on kannustaa hevosten koulutukseen, jotta niistä saataisiin toimivia käyttöhevosia. Tämän päivän luokassa ajettiin noin 80 metrin matka, jonka varrella oli portin ohitus, kulmaperuutus sekä tavaroiden lastaus ja purku lastauslaiturilta. Jokaisen tehtävän aikana hevosen tulisi kulkea rauhallisesti ja tarvittaessa seisoa rauhallisesti paikoillaan ja lähteä jälleen pyynnöstä halukkaasti liikkeelle.

Neljääntoista osallistujaan mahtui jos jonkinlaista hevosta, ja osa hevosista oli jo varsin kokeneita työhevosia, joilla oli ollut kilpailemisesta vain taukoa ja kisakokemusta haluttiin hakea helpommista luokista. Oprakka saikin muutaman varsin kokeneen kisakonkarin vastaansa, mutta viilipyttynä tunnettu tamma ei turhaan stressannut vaan otti tehtävät vastaan yksi kerrallaan. Lastauslaitureilla tamma seisoi tyynesti paikoillaan, eikä se hätiköinyt kulmaperuutuksenkaan kanssa, vaan peruutti hallitusti samalla ohjastajan haluaman määrän kääntyen. Portin ohituksessa hevosen tuli seisoa itsenäisesti aloillaan kun ohjastaja kävi avaamassa portin ja sulkemassa sen läpimenon jälkeen, mikä ei ollut meidän tammalle temppu eikä mikään. Tuomari rokotti tosin hieman pisteitä kokonaisvaltaisesta hitaudesta, mutta mieluummin teen asiat huolella ilman kiirettä, jotta vasta kisauran alussa oleva hevonen saa kilpailemisesta vain positiivisia kokemuksia.

Tamma teki tasaisen varmoja suorituksia päivästä toiseen, ja se sai jokaisena päivänä vähintään puolet 150 maksimipisteestä, mistä olen erittäin tyytyväinen näin nuoren ja kokemattoman hevosen kanssa! Sijoitukset vaihtelivat sitten hieman päivän tason mukaan, ja huonoin oli yhdeksäs sija, jolloin tamma jätti kuitenkin vielä viisi valjakkoa taaksensa 88 pisteellä. Sijoitusta ja lopullista pistemäärää katsoessa paras tulos saatiin ehkä jopa hieman yllättävästi viimeiseltä päivältä, jolloin Ora tuntui ajettaessa kuin vanhalta tekijältä ja tasaisella suorituksella tuomarit palkitsivat Oran sen ensimmäisellä sinivalkoisella ruusukkeella! Pistesaldo oli yhteensä 146 pistettä, eli täydet pisteet jäivät vain neljän pisteen päähän. Tästä ei voi olla muuta kuin hyvää jatkaa yhteisiä kisahetkiä!

26.06.2016 - Päätin sitten viime hetkellä ilmoittaa Oprakan tämän kuun työhevosten cup-kilpailuun, ja tänään kisapäivänä meinasi hieman jännittää nuoren tamman vuoksi, sillä paikalla oli tämän hetkisten työhevosten eliitti. Tamma oli tosin ilmoitettu 1–4-vuotiaille tarkoitettuun tottelevaisuusluokkaan, joka suoritettiin ohjasajovarusteissa ja tehtäviin kuului nuorten hevosten kuuliaisuutta ja rohkeutta testaavia esteitä, kuten pressujen ylityksiä ja alituksia sekä pujottelua. Ora oli rauhallinen itsensä kisapaikalla, järjestettiinhän kisat tutulla ja turvallisella kotitallilla, mikä antoi tammalle pienoisen kotikenttäedun. Luokkaan oli ilmoitettu yhteensä viisi työhevosen alkua ja luokka oli hyvin suomenhevosvoittoinen. Oprakka oli ohjastettaessa hyvin rauhallinen, ehkä jopa liiankin tyyni, sillä se liikkui välillä melko laiskasti, mikä saatettiin hyvinkin tulkita haluttomuudeksi ylittää esteitä. Pressuja tai puomeja se ei kuitenkaan pelännyt ja pujottelukin sujui oikein hyvin, kun hevonen malttoi kuunnella tarkasti. Palkintosijoille emme kuitenkaan yltäneet, mutta ensikertalaiselta kolmas sija viiden osallistujan joukosta on jo hyvä suoritus, minkä johdosta tammalle piti tarjota tulosten julkistamisen jälkeen pieni ruisleivän palanen, joka katosi nopeasti parempiin suihin!

18.06.2016 - Hirttivaaran Oprakka on jo ties mones hirttivaaralainen meidän tallissa, mutta tuttuun kasvattajaan luottaa kuin kallioon ja myös tällä kertaa sieltä saimme taattua laatua lisävahvistukseksi työhevospuolelle. Oprakka-tamma saapui meille hieman yli kaksivuotiaana, ja se on saanut hyvän pohjan elämälleen kasvattajansa hyvässä huomassa. Ajokoulutettu tamma toimii säyseästi muun muassa talutuksessa ja kuljetuksessa, eikä se ole koskaan temppuillut kengittäjän tai eläinlääkärin käsittelyssä. Meille tultuaan tamma pääsee harjoittelemaan ajoa ja etenkin työhevosajoa tarkemmin, ja sen selkään sovitetaan todennäköisesti myös satula myöhemmällä iällä ja koitetaan ainakin opettaa sille myös ratsastuksen perusteet.


Ikääntyminen

1 vuotta 11.06.2016 5 vuotta 02.07.2016 9 vuotta 09.12.2016
2 vuotta 15.06.2016 6 vuotta 07.07.2016 10 vuotta 09.05.2017
3 vuotta 20.06.2016 7 vuotta 11.07.2016 11 vuotta 09.10.2017
4 vuotta 26.06.2016 8 vuotta 18.07.2016 12 vuotta 09.03.2018
Ulkoasu © NM. | Ulkoasun kuva © SN | virtuaalitalli / virtuaalihevonen (sim game stable / sim game horse) | s-posti